Entisajan viljelykasveista

Noin sata vuotta sitten melkein joka torpan pihassa tai pellolla kasvoi pellavaa, hamppua ja tupakkaa. Silloin oltiin omavaraisia. Pukukankaat valmistettiin itsekasvatetuista pellavista tai oman lampaan villasta, säkit valmistettiin hampusta ja miesten piipuissa savusi oman maan tupakka vai mikä kessu se lie ollut.

Nythän on taas muotia kasvattaa pellavaa koristetarkoituksiin, mutta oletkos nähnyt hamppua kasvamassa?

Viime kesänä Kasiniemessä kasvoi muutama neliö hamppua, joka syksyllä korjattiin kuitutarkoitusta varten. Pieni määrä kuivaa, käsittelemätöntä pellavaakin on tiedossa, joten olemme anoneet kansalaisopistolta pellavan- ja hampunkäsittelykurssia ja sellainen on luvassakin. Tarkoitus on kokeilla, miten kasveista saadaan kuitu erilleen. Siihen tarvitaan loukku, lihta ja kasvien liotusta. Ja sittenhän se vasta homma alkaa kun kuidusta pitäisi saada rukilla vielä lankaa. Jos omistat jonkin edellä mainituista venpeleistä ja voit sitä lainata kurssille, niin ilmoita siitä Annelille. Tämä jos mikä on vanhojen perintötaitojen siirtämistä nuoremmille.

Toivottavasti tämä aihe kiinnostaa ja kurssi saadaan aikaiseksi. Lankatilauksia hampusta eikä pellavasta emme voi ottaa vastaan, kun voi olla että menee "tappuraksi" koko juttu ja jos pieni tupsu aivinaa saadaan aikaiseksi, se on näyttelytavaraa vuoden 2001 näyttelyyn.

Nythän on paras kylvämisaika näillekin kasveille, mitä jos kokeilisit niitä vaikka yhden rivin kasvimaallesi, tuntisit ainakin minkälaisista kasveista on kysymys. Muutenkin on nyt muotia suosia kaikkia vanhoja kasveja, vuoden kukkakin kun on päivänlilja ja vihannes on porkkana.

Mitäs ne vanhat ihmiset sanoivatkaan, "että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia", taitaa päteä vielä EU-Suomessakin ja uudella vuosituhannellakin.

Anneli Siltala