Kuvia Aino Annaniemen albumista

Kasiniemen koulu aloitti toimintansa vuonna 1914 ja ensimmäisenä opettajana (vv. 1914–19) toimi Urho Karhumäki, joka sittemmin saavutti kuuluisuutta kirjailijana. Oppilaat olivat hyvin eri-ikäisiä. Esimerkiksi Onni Ylinen oli syntynyt v.1899 ja Eino Rantanen (Virranpajusta) v. 1906. Vaikka kylään tuli koulu, kouluun pääseminen ei ollut itsestään selvää. Lapsia tarvittiin kotona töissä. Kalle Annaniemi oli sisarusparvensa ainoa kouluun päässyt. Aino A:n veli Kalle (s.1900) sai käydä koulua vain vuoden.


Takarivissä vasemmalta: Helmi Alenius, Hilja Soukkio, Anna Mäkelä, Hilja Mäkelä, Kalle Sumanen, Heino Ojala, Vilho Nieminen, Aaro Romo, opettaja Karhumäki, Kalle Jääskeläinen. Keski-ja eturivissä vasemmalta: Vilho Taipale, Fanni Nieminen, Valfrid Viitasalo, Hilda Vuorinen, Katri Rantanen, Lempi Kervinen, Onni Ylinen, Arvi Haapanen, Väinö Nieminen, Eino Rantanen, Elsa Majamäki, Antti Sumanen, Riku Aronen, Kalle Annaniemi, Vilho Järvinen, Väinö Järvinen.

Keväiset uitot olivat hyvin huomattava miesten työllistäjä. Kalle Annaniemikin oli vuosikaudet uitoilla mukana, eikä ainoastaan oman kylän kohdalla vaan jatkoi kauemmaksikin. Kun puutavara oli saatu Ylä- ja Alavirran ohitse väljemmille vesille, koottiin tukit lautoiksi, joita hinattiin kohti Palsanojaa joko miesvoimin keluuveneellä tai hevosvoimin ponttoonilla. Hevosponttooni toimi siten, että siihen suuntaan, mihin oltiin menossa soudettiin vahvan köyden päässä ollut iso ankkuri ja laskettiin niin, että se tarttui hyvin pohjaan. Köyden toinen pää tuli ponttoonilla olevaan tukkiin. Hevonen kiersi ympyrää, jolloin köysi kiertyi ja kiristyi tukin ympäri ja ponttooni ja siihen kytketty tukkilautta kulkivat pikkuhiljaa eteenpäin. Aino A. arveli, että kuvassa kasiniemeläisiä oli joku Riihilahden mies. (Kuva yllä)

Tyylikkäitä nuoria miehiä. Kuvassa Kalle A. ja Onni Ylinen.


Kalle Annaniemi osallistui hyvin aktiivisesti kunnallispolitiikkaan ja moniin muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Kuvassa Kasiniemen työväenyhdistyksen jäseniä. Kalle A. eturivissä oikealla.

Yksi Ansion pienimmistä (10 ha) ja vaatimattomimmista torpista oli Mäntylä, jota omistivat Eenokki ja Valpuri Mäntylä. Mäntylä sijaitsi n. kilometrin päässä Mäenpäästä Kurkijärven suuntaan. Eenokki oli jäänyt leskeksi oltuaan naimisissa itseään paljon vanhemman naisen kanssa. Kun uutta emäntää ei löytynyt lähikylistä, avusti Porkkolan isäntä (sodassa sittemmin kaatunut) Kalle Porkkola kirjoitustaidotonta Eenokkia kirjeenvaihdossa uuden emännän löytämiseksi. Loimaan suunnalta löytyikin Valpuri. Eenokki oli sen aikuiseksi mieheksi huomattavan pitkä ja Valpuri taas melkoisen lyhyt. Eenokin kuoltua (1876–1959) asui Valpuri joitakin vuosia Mäenpäätä vastapäätä tien toisella puolella Rautamäen pikkumökissä.

Nykyisin Mäntylän omistaa Padasjoen seurakunta. Pellot on metsitetty ja rakennukset hävinneet. Muistona vanhasta asuinpaikasta on vain jättiläiskokoinen lehtikuusi aikanaan olleen asuinrakennuksen vieressä.