Kasiniemen asutus 160 vuotta sitten

Kasiniemen kyläyhteisöön kuuluu Kasiniemen kylän lisäksi monia tiloja Vesijaon kylän puolelta Porkkolan sekä Sataman ja Siltalan kulmilta, Luopioisten puolelta Kukkomäen ja Riihilahden seudut sekä Sammale ja Hirvelä (Hirvimäki). Lisäksi siihen kuuluu tai ainakin kuului tiloja Kuhmalahden ja jopa Kuhmoisten puolelta. Varsinainen Kasiniemen kylä on vanha Kasiniemen rälssi eli sittemmin Ansion kartano. Kasiniemen rälssi ja Luopioisten puolella oleva Ämmätsän rälssi kuuluivat vuoden 1800 tienoilla sekä ennen että jälkeen sanotun vuoden samalle omistajalle ja tästä syystä raja niiden välillä oli määrittämättä aina vuoteen 1840 saakka, jolloin suoritettiin talojen välinen isojakotoimitus.

Isojakoa varten laadittiin erittäin tarkka ja yksityiskohtainen kartta. Kartasta ja siihen liittyvästä kuvioselityksestä ilmeneekin varsin tarkoin Kasiniemen silloinen asutus. Kasiniemen rälssiä nautittiin neljässä osassa, joita omistivat Brummer-suvun jäsenet. Vanhan Kasiniemen rälssin paikalla (joka sijaitsi nykyisen Multatöyryn kohdalla) oli kaksi talonosaa. Ojalan talonosa sijaitsi nykyisessä Ojalanvainiossa paikalla, missä vielä jokin aikaa sitten oli iso lato ja jossa vieläkin erottuu kumpareita tulisijojen jäännöksinä. Neljäs talonosa oli Ansio.

Kullakin talonosalla oli omat tarkoin määrätyt pellot ja niityt nautinnassaan metsämaiden ollessa yhteisiä. Osa talojen pelloista ja niityistä oli puolestaan torppien hallinnassa. Kun Kasiniemen ja Ämmätsän välistä rajaa ei vielä oltu määritetty, oli osa nykyisin Luopioisten puolella olevista tiloista Kasiniemen torppia, jotkut hyvinkin kaukana, kuten esimerkiksi Vedenkokous Kurkisuon takana.

Vanhan Kasiniemen talonosan A torppia olivat Uura (Uurataipale/Lauhalahti), Annaniemi, Soukkio. Koluntausta (Kolula), Kuoppamäki, Arvela, Seppälä (hiukan eri paikassa kuin Mika Selosen omistama nykyinen Seppälä). Vanhan Kasiniemen talonosan B torppia olivat Mäntylä, Kurjenmaa, Ahola, Hirvimäki (Hirvelä), Majamäki, Taipale, Hietamäki ja Karinlahti. Ojalan torppia olivat Latopalanen, Vedenkokous ja Fredriksholm (suunnilleen Perälän tienoilla). Ansion torppia olivat Viitaniemi, Pihlaisto, Randala, Korventaka, Ilomäki, Mäkelä (Juhola/Lippo Lahti), Sopakka (entisen Sumasen kaupan tienoilla) ja Myllytorppa. Erikseen mainitaan vielä myllärin nautintaan kuuluneet pellot ja niityt. Osa mainituista torpista itsenäistyi 1920-luvulla, osa hävisi siihen mennessä ja uusia muodostui tilalle, joista niistäkin osa myöhemmin itsenäistyi. Myöhemmin syntyneiden torppien alueita todettakoon, että esimerkiksi Myllytorpan kohdalla mainitaan Leppälahdenpelto, Sopakan kohdalla Kirvessalmenpelto ja vanhan Kasiniemen talonosan kohdalla Lehtimäenpelto ja Kaivantokorven niitty.

Mainittu Mäntylän torppa ei ollut myöhemmin syntynyt ja Eenokki Mäntylälle kuulunut Mäntylä Soukkion ja Uukin välissä vaan Luopioisten puolella lähellä Kurjenmaata sijainnut torppa. Ojalan talo ei myöskään ole sama kuin Veikko Ojalan nykyisin omistama Ojala, joskin niiden alueisiin kuului samoja tiluksia.

Mainittujen talonosien ja torppien omistajien ja haltijoiden ja heidän perheittensä lisäksi kylässä asui tietysti muutakin väkeä, palkollisia, itsellisiä, sekä ns. loisia, niin kuin aikanaan sanottiin. Tässä mainituille ei kuitenkaan ollut omia rakennuksia.