Kalajuttuja

Kasiniemen yhteisen vesialueen osakaskunnan toimintaa

Vuoden 2001 alusta astuivat voimaan kalastuslain ja yhteisaluelain muutokset. Kalastuskunnat lakkasivat olemasta ja niiden tehtävät, kalastuksesta ja kalavesistä huolehtiminen, siirtyivät vesialueen osakkaiden muodostamalle osakaskunnalle. Tavallisen kotitarvekalastajan oikeudet eivät millään tavalla muutu. Kysymys on hallinnollisista muutoksista, esimerkiksi kokousten tiedottamisen, äänestysmenettelyn ja valitusmenettelyn suhteen.

Osakaskunnan vuosikokous, joka siis vastasi aikaisempaa kalastuskunnan vuosikokousta, pidettiin Kokkopirtillä 10.5.2001 kalastusmestari Mikko Salon toimiessa puheenjohtajana. Hoitokuntaan valittiin vuodeksi 2001 eli siihen saakka kunnes uudet säännöt ovat vahvistuneet, entinen kalastuskunnan johtokunta, josta puheenjohtajaksi Mika Selonen.

Kalastusoikeudet ja rajoitukset, samoin myös pyydysmerkkimaksut säilytettiin vuodeksi 2001 entisellään. Vuodelta kertyvä säästö, noin 4400 markkaa, siirretään ensi vuodelle, jolloin on käytettävissä suurempi rahamäärä istutuksiin.

Kaija Schildt on useiden vuosien ajan lähettänyt säteilyturvakeskuksen tutkittavaksi näytteet Vehkajärven hauista, ahvenista ja muikuista. Bq-pitoisuudet ovat Vehkajärvessä edelleen useampikertaiset verrattuna muihin saman tutkimuksen kohteena oleviin vesiin.

Esille tuli myös kysymys siitä, että Alavirran/Vesijakojärven vedenpinta on viime vuosina ollut varsin alhainen.

Keskusteltiin mahdollisesta hoitokalastuksen järjestämisestä ainakin kokeiluna.

Kalastusmestari Mikko Salo selvitti seikkaperäisesti edellä mainittuja lainmuutoksia ja niiden merkitystä.

järvi kunta kalalaji Bq/kg
keskiarvo
Cs 137
Päijänne Asikkala ahven 320
Päijänne Asikkala hauki 290
Päijänne Asikkala kuha 360
Päijänne Asikkala lahna 200
Päijänne Asikkala muikku 480
Päijänne Asikkala siika 130
Päijänne Asikkala särki 100
Pälkänevesi Pälkäne ahven 66
Pälkänevesi Pälkäne hauki 62
Pälkänevesi Pälkäne muikku 25
Vehkajärvi Padasjoki ahven 1700
Vehkajärvi Padasjoki hauki 2000
Vehkajärvi Padasjoki muikku 720
Vesijärvi Hollola ahven 44
Vesijärvi Hollola hauki 120
Vesijärvi Hollola lahna 40
Vesijärvi Hollola särki 20


Mateita

Oheisessa kuvassa Kalle Sumasen (Ranniston Kallen) Vesijakojärvestä rysällä 17.2.1953 saama 6 kilon made. Pituutta vonkaleella oli 82 cm ja ympärysmittaa mahtavine mätilasteineen 52 cm. Näin komeaa madetta ei äskettäin ole näkynyt, mutta 2–2,5 -kiloiset olivat varsin tavallisia niille, jotka talvella mateita kalastelivat. Isoja mateita tulee muutaman päivän ajan myös heti jäiden lähdön jälkeen mateitten tullessa rannoilta ahmimaan kutukuoreita.


Pitkäsiima ei kuulunut vanhan ajan kalanpyydyksiin. Kasiniemen ensimmäinen varsinainen kesäasukas oli tohtori Renholm perheineen 1920-luvulta alkaen. Hän lienee suurin vaikuttaja siimakalastuksen leviämiseen Kasiniemeen. Hänellä oli lukuisia tosipitkiä siimoja, joista yksi kauniisti tehty 200-koukkuinen on vielä tallella. Ikää pärepohjaisella laatikolla on yli 70 vuotta.