Aika: 06.04.1997 klo 14.00
Paikka: Kokkopirtti
Läsnä: 24 osanottajaa
Annikki Niiranen, kunnanjohtaja
Matti Järvinen, maaseutusihteeri
Rauno Hännikäinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja

Pöytäkirja

1§
Kylätoimikunnan varapuheenjohtaja Asko Köttö toivotti kokouksen osanottajat tervetulleiksi ja esitteli kunnan edustajina paikalle saapuneet kunnanjohtaja Annikki Niirasen, maaseutusihteeri Matti Järvisen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Rauno Hännikäisen.

2§
Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Asko Köttö, sihteeriksi Eeva Johansson ja pöytäkirjan tarkastajiksi Pentti Siltala ja Eeva Oksanen.

3§
Kunnan edustajat käyttivät aloituspuheenvuorot. Annikki Niiranen esittäytyi ja kertoi, että vierailun tarkoituksena on kuulla kyläläisiä mm. kunnan elinkeino-ohjelman valmistelua varten. Niirasen mukaan valtionapujen leikkauksista huolimatta kunta on selviytynyt velvoitteistaan hyvin. Huolena on väestön väheneminen ja ikääntyminen. Nyt haetaan eväitä työpaikkojen ja asukkaiden saamiseksi kuntaan. Keskustelun aiheeksi Niiranen määritteli sen, mitä halutaan 2000-luvulle siirryttäessä ja mitkä ovat kunnan vahvuudet.

Maaseutusihteeri Matti Järvinen esitti lukuja, joiden mukaan viimeisen 30 vuoden aikana väkiluku on vähentynyt 6000:sta 4000:een. Kirkonkylällä asukkaiden määrä on lisääntynyt 1000:sta 2000:een. Tämä on yleinen kehityssuunta valtakunnallisestikin. Järvinen kertoi, että hän avustaa yhteisöjä ja järjestöjä rahoitushankkeissa, erityisesti Leader-rahoituksen piiriin kuuluvissa hankkeissa.

Rauno Hännikäinen kehotti asukkaita pitämään yhteyttä valtuutettuihin ja kunnanhallituksen jäseniin ja viemään hankkeita eteenpäin yhteistyöllä.

Heikki Hakkila kysyi, onko mahdollista saada kunnalta avustusta Kokkopirtin ylläpitokuluihin. Pentti Siltala kertoi, että talon ylläpitokustannukset ovat 8000-9000 mk vuodessa ja että talo on kylän ainoa yhteinen kokoontumispaikka.

Annikki Niiranen kertoi, että vuosittain tällaisiin hankkeisiin on käytettävissä yhteensä 30.000 mk. Hakemukset tulisi toimittaa Kuntalaan viimeistään syyskuun aikana. Kuluvana vuonna Arrakoskelle on myönnetty 5000 mk Raittiusyhdistyksen talon kunnostukseen. Leader-rahoituksen saamiseksi hankkeisiin tulisi aina liittyä jotakin uutta ja innovatiivista, esim. uusi toimintamalli.

Asko Köttö kysyi, mikä on Leader ja mistä rahat tulevat. Annikki Niiranen kertoi, ettäEuroopan Unionin sosiaalirahastosta tulee 50%, kunnalta 20% ja valtiolta 30%. Hanke edellyttää yksityistä rahoitusta, yhdistykseltä talkootyö hyväksytään tällaiseksi. Kunnassa on tehty periaatepäätös, että jos hanke hyväksytään Leader-rahoituksen piiriin, kunta myöntää oman osuutensa tuesta.

Anneli Siltala kysyi Leader-rahoitukseen liittyvästä tiedotuksesta kylätoimikunnille. Niiranen kertoi, että aiheesta on ollut avoin tiedotustilaisuus. Lisäksi Leader-toimistosta tullaan pyydettäessä kyläkokouksiin. Leader-rahoituksen hakijan ei tarvitse olla rekisteröity yhdistys, joten kylätoimikunnatkin voivat hakea rahoitusta erilaisiin hankkeisiin.

Heikki Hakkila kysyi Vesijaon rantayleiskaavasta. Niirasen mukaan kaavoitus käynnistetään, kun Päijänteen rantayleiskaava on hyväksytty, näillä näkymin vuoden 1988 puolella.

Pentti Siltala halusi tietää, milloin Natura-ohjelma on nähtävänä. Rauno Hännikäinen kertoi, että 7.4.1997 alkaen kahden kuukauden ajan, mikä on kuulemisvaihe ohjelman käsittelyssä. Hännikäinen korosti, että maanomistajien tulee itse olla aktiivisia ja selvittää ohjelman rajaukset, sillä tietoa ei tule erikseen maanomistajille. Lisäksi hän kertoi, että ohjelma saattaa vaikuttaa myös siihen kuuluvien maa-alueiden ympärillä olevien alueiden käyttöön.

Kirsi Hölttä ihmetteli, miksi Vesijaon koululle ei lupauksista huolimatta ole valittu toista luokanopettajaa. Niiranen kertoi, että Padasjoelle valittiin kaksi luokanopettajaa, toinen Maakesken koululle ja toinen Arrakosken koululle. Lisäksi kirkonkylän ala-asteelta on vapautumassa yksi virka. Kirsi Hölttä kysyi edelleen, miksi Vesijaon virka ei ollut haussa lupauksista huolimatta. Epämääräiset vastaukset ja lupaukset kunnan taholta lisäävät epävarmuutta vanhempien ja koululaisten keskuudessa. Tulevista suunnitelmista pitäisi keskustella avoimesti. Annikki Niiranen sanoi, että Vesijaon kouluasiaa ei ole vielä käsitelty tarkemmin. 19.6. pidetään kunnanvaltuuston talousarvioseminaari, jossa uusi valtuusto tekee linjauksensa myös kouluasioista. Kalle Salonen kertoi, että sivistyslautakunnan jäsenet tulevat Vesijaon koululle 8.4. keskustelemaan oppilaiden vanhempien kanssa.

Rauno Hännikäinen kertoi vielä kokousväelle, että kunnan teknisellä johtajalla Veikko Haimilalla on tonttirekisteri myytävistä tonteista, myös yksityisistä.

Vielä haluttiin tietää, tutkitaanko porakaivojen vesiä Padasjoella. Niiranen kertoi, että tutkitaan kesällä 1997.

Lopuksi käytiin vielä keskustelua maaseudun säilymisestä elävänä ja korostettiin avointa keskustelua ja positiivista, kannustavaa ilmapiiriä. Kateus tulisi unohtaa. Matti Järvinen totesi, että suuret linjat, kuten EU-ratkaisu vaikuttavat kehitykseen. Vastapainona toimivat maaseudun kehittämishankkeet, kuten Leader. Näissä kyläläisten oma aktiivisuus ja aloitteellisuus ovat erittäin merkittäviä.

Puheenjohtaja kiitti kunnan edustajia.

4§
Varsinaisista kyläkokousasioista oli vuorossa jäteasiat. Sihteeri Eeva Johansson, kertoi, että jätteiden kuljetus- ja käsittelymaksujen nousun vuoksi kylätoimikunnan jätemaksu nousee 250 markkaan vakituisille asukkaille ja 150 markkaan kesäasukkaille. Jätemaksun suuruuteen voi jokainen vaikuttaa pyrkimällä omalta osaltaan vähentämään jätteiden määrää lajittelemalla, kompostoimalla ja kierrättämällä.

5§
Ilmoitusasioina kerrottiin, että siivoustalkoot pidetään toukokuun alussa, kun kelit sallivat. Kesäjuhlat pidetään lauantaina 5.7. Kylätoimikunta järjestää myös toripäivät lauantaina 12.7. ja 26.7. klo 10-13.

6§
Elna Nättinen kertoi kävelykampanjasta "Padasjoen kylät matkalla maailman ympäri" ja jakoi kävelykortit kokousväelle. Kävellyt kilometrit ilmoitetaan kuukausittain Elnalle, joka ilmoittaa ne eteenpäin Anna-Maija Lehtiselle. Näin voidaan seurata missä vaiheessa ollaan menossa. Aikaa mailmanympärikävelyyn on yksi vuosi, kilometrejä 40.000. Porukalla kävellään maanantaisin klo 19.

7§
Pentti Hakkila ehdotti kyläraitin maisemointia ja kaunistamista esim. puita istuttamalla. Todettiin yleisesti, että se olisi tarpeen. Lisäksi haluttiin kunnostaa yhteisiä venerantoja. Todettiin kuitenkin, että kaikki kunnostaminen ja maisemointi edellyttää maanomistajan suostumusta. Asia jäi kylätoimikunnan mietittäväksi.