Saarten asutuksesta

Joonas Vuohisaari saaressaan

Entisinä aikoina oli saarissa hyvin paljon asutusta. Kasiniemessäkin oli vuosisadan vaihteen tienoilla asukkaita ainakin kuudessa saaressa. Vesijakojärven pohjoispäässä oli Lakkasaari, jota sittemmin ja nykyäänkin kutsutaan sen viimeisen asukkaan mukaan Mustan-Jussin saareksi. Saaren teki erityisen jännittäväksi se, että sanottu Musta-Jussi surmattiin saaressa. Toinen asuttu saari oli Hautasaari, jonka väitetään olleen vanha hautapaikka ja jota taas sen asukkaan Brummerin mukaan kutsutaan nykyisin Rummetinsaareksi. Sanottu Brummer eli Rummetti muuten rakensi (työ tosin jäi kesken) kivisiltaa Puuksamen kärjestä saareensa. Kivirakennelma näkyy matalassa vedessä vieläkin. Aivan lähellä on Metelinsaari, joka on niin kuin muutkin mainitut saaret noin hehtaarin suuruinen ja siellä on nykyisin useampia kesäasuntoja. Lähellä on myös vain muutaman aarin suuruinen Riikansaari, itse asiassa lähinnä luoto, jossa Riikka-nimisellä henkilöllä oli pienen pieni mökki. Seppälänvirrassa on noin neljän hehtaarin suuruinen Jäskin saari, joka myös oli asuttu. Sanotuissa saarissa Riikansaarta lukuun ottamatta oli peltoa muutamia kymmeniä aareja.

Vehkajärven suurin saari on parinkymmenen hehtaarin suuruinen Vuohisaari. Padasjoen historia-teoksessa mainitaan (s.28), että “Ansion entisen Vuohisaaren torpan maalta Vehkajärven keskeltä on saaren rannasta 1 kyynärän syvyydestä 3 sylän päässä veden rajasta löydetty reikäkirves.“ Asutusta, ainakin tilapäistä on saaressa ollut siis varsin pitkään. Kasiniemen isojakokartan, vuodelta 1840, mukaan Vuohisaari on ollut asumaton, mutta asiakirjoissa mainitaan Vuohisaaren niityn kuuluneen silloisen Annaniemen torpan nautintaan.

Lauri Valkama reilut 60 vuotta sitten Valkaman pihassa. Taustalla näkyy Vuohisaaresta siirretty pirtti.

Vuohisaaren torppa syntyi 1800-luvun lopulla. Torppariksi tuli Joonas Vuohisaari. Hänen poikansa Heikki Vuohisaari asui torppaa suurine perheineen 20-luvulle saakka, jolloinka torppien itsenäistyessä hän ja Ansion isäntä Ario Schildt (vanhempi) sopivat, että torppa siirretään Uurajärven rantaan Ruuhivalkaman lahteen. Heikki Vuohisaari ryhtyi käyttämään Valkama-nimeä. Heikki ja Selma Valkamalla oli peräti 12 lasta, joista poika Lauri nyt asustaa tilaa.

Vuohisaaren pirtti siirrettiin sen ajan tavan mukaisesti Valkamaan ja seisoo se pihassa edelleenkin, tosin vain varastokäytössä. Vuohisaaressa oli tietysti peltoakin ja Lauri Valkaman kertoman mukaan isänsä oli rakentanut jonkinlaisen lautan, jolla tarvittaessa hevonen kuljetettiin saareen toukotöihin, omaa hevosta kun ei ollut. Syynä saaresta muuttoon oli ainakin osittain lasten koulunkäynnin hankaluus.

Laurin kertoma on myös seuraava kasku: Heikki Vuohisaari veti äestä ja sattui talon isäntä paikalle ja kysyi: Perässäskös äestä vetelet? Siihen torppari: Niin velän, kun ei se työntämälläkään kulje.

Wuohisaari isojakokartan mukaisena.