Takaisin päähakemistoon

1. Pääkirjoitus

2. Sirkka-Liisa Nurminen 80-vuotias

3. Hyvä naapuri

4. Maire ja Olavi Alenius 80-vuotiaita

5. Koulunkäyntiä Kasiniemessä

6. Aika ennen traktoreita

7. Kalajuttuja

8. Maastojuoksut

9. Kasiniemi, Skytän entinen torppa

10. Kruununmaa, valtionmaa, valtionpuisto

11. Kasiniemen kylätoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2001

12. Kokkopirtti siirtymässä kyläyhdistyksen omistukseen

13. Kasiniemen ensimmäinen juhannussalko?

14. Kyläsuunnitelma Kasiniemeen

15. Kurkisuo rauhoitettu Kasiniemen osalta

16. Eräs jouluaatto joskus 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa

17. Janika-myrsky riehui Kasiniemessäkin

18. Se pyörii sittenkin, sano Levänperän Iita

19. Ruhansillan puheet kirjakielisinä?

20. Kaikki loppuu aikanaan

21. Joulutervehdyksiä

Ruhansillan puheet kirjakielisinä?

Toimitukselle on saapunut postia nimimerkiltä "Maalta muuttanut". Hän kertoo vieraantuneensa niin Kasiniemen murteesta, että toivoo Ruhansillan haastattelujen julkaisemista vastedes murteen asemasta kirjakielellä. Toimitus tulee harkitsemaan ehdotusta. Julkaisemme koemielessä joitakin Ruhansillan aikaisempia puheita kirjakielisinä.

Lehdestä N:o 7:

Jermunen: Olisi mielenkiintoista vielä lopuksi kuulla, olivatko kaikki kyläläiset ennen vanhaan keskenään hyvissä väleissä, vai oliko riitapukaireita?

Aleksi Ruhansilta: Tervalahlen Malakias ja Latopalane riitel kaskenpoltosta ja yhtenä pyhänä, kun Malakias men hevosella kirkkoon, nin Latopalane kysy, jos se pääsis rekeen, nin Malakias sano, että emminä pyhänä o koskaan ennenkään paskaa ajanu.

Kirjakielisenä:

Malakias Tervalahdella ja Latopalaneen isännällä oli vuosikausia erimielisyyttä kaskialueiden rajoista. Eräänä sunnuntaina Tervalahti lähti hevosella kirkonkylään. Latopalane pyysi, että hän pääsisi samassa reessä. Tervalahti vastasi: "En aja sunnuntaina lantakuormia."

Lehdestä N:o 8.

Jermunen: Kun viimeksi juttelimme, kerroitte kiertokouluajastanne. Haluaisin siihen liittyen vielä tiedustella, oppivatko kaikki lukemaan?

AR: Ei kaikki oppinu, ninkun ei Hautasaaren Mantakaan. Kerran se kirkkoreissullaan poikkes meitillä ja istu pirtissä ja kun meitillen tul sanoma, Maamiehen Laari ol sen lehlen nim, nin Manta otti lehlen käteensä ja kattel sit ja ol lukevinaan ja sano: Herran tählen sentään, ku iso laiva on menny vallan nurin. Nin isä vainaa otti sen sanoman ja kattel sit, nin ei siinä mikää laiva ollu kaatunu. Mantalla ol sanoma ylösalaisin hyppysissään.

Kirjakielisenä:

Ei, eivät kaikki oppineet lukemaan, niin kuin esimerkiksi ei Manda Hautasaarikaan. Erään kerran Manda pistäytyi kotonani palatessaan asioiltaan kirkonkylästä. Hän istui olohuoneessamme ja otti sanomalehden. Hän selaili lehteä ja lausui: "Suuri laiva on kaatunut." Nyt jo edesmennyt isäni otti lehden käteensä ja totesi, ettei lehdessä ollut kaatuneen laivan kuvaa, vaan Manda Hautasaari piti sanomalehteä kädessään väärinpäin.

Lehdestä N:o 10

Jermunen: Olivatko kaikki kylän nuoret tanssitatoisia tai -halukkaita?

AR: Eihän ne ollu. Ninkun ei Seppäsuon Mooses, se ei ruukannu tanssata ollenkaan, nin Latopalane vainaa sano siitä, että seistä tököttää vaan paikallaan kun suolitukos. Toinen vallan vastahakonen ol Ämmäsuon Aapi. Se pyörii sittenkin, sano Levänperän Iita, kun Aapin tanssiin haki.

Kirjakielellä:

Eivät kaikki olleet. Esimerkiksi Mooses Seppäsuo ei tanssinut lainkaan. Sen vuoksi Latopalane sanoi Seppäsuosta, että tämä seisoo ikäänkuin hänellä olisi suolistotukkeuma (tulpos acutis). Myös Abraham Ämmäsuo suhtautui kielteisesti tanssiin. Kerran Iida Levänperä haki Ämmäsuota tanssiin ja lausui: "Sainpahan lähtemään."