Takaisin päähakemistoon

1. Pääkirjoitus

2. Sirkka-Liisa Nurminen 80-vuotias

3. Hyvä naapuri

4. Maire ja Olavi Alenius 80-vuotiaita

5. Koulunkäyntiä Kasiniemessä

6. Aika ennen traktoreita

7. Kalajuttuja

8. Maastojuoksut

9. Kasiniemi, Skytän entinen torppa

10. Kruununmaa, valtionmaa, valtionpuisto

11. Kasiniemen kylätoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2001

12. Kokkopirtti siirtymässä kyläyhdistyksen omistukseen

13. Kasiniemen ensimmäinen juhannussalko?

14. Kyläsuunnitelma Kasiniemeen

15. Kurkisuo rauhoitettu Kasiniemen osalta

16. Eräs jouluaatto joskus 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa

17. Janika-myrsky riehui Kasiniemessäkin

18. Se pyörii sittenkin, sano Levänperän Iita

19. Ruhansillan puheet kirjakielisinä?

20. Kaikki loppuu aikanaan

21. Joulutervehdyksiä

Kasiniemi, Skytän entinen torppa

Kasiniemeläiset ovat aina ajatelleet, että Kasiniemi on, jos nyt ei aivan maailman napa, niin varsin huomattava ja tärkeä kylä Padasjoen luoteiskulmassa. Tuohan Kasiniemeen elävyyttä monen naapurikylän ja jopa naapurikunnan asukkaat. Tai ainakin ennen toivat.

Tosiasiassa Kasiniemi omana kylänään on Padasjoen nuorimpia kyliä. Se kuului vielä keskiajalla Vesijaon kylään Skytän torppana. Vuonna 1588 annetulla tuomiolla vahvistettiin Kasiniemen torpan ja Vesijaon kylän väliset rajapisteet (varsinaisesti rajoja ei käyty). Rajapisteiksi vahvistetiin "Tervalahden raja" ja "Virranpuuttuman raja". Oheinen kartta liittyy tähän rajatuomioon. Kartasta ilmenee monia mielenkiintoisia asioita, vaikka kartta itsessään ei ole missään mittakaavassa oleva kartta, vaan lähinnä asioita selvittävä piirros.

suurenna kartta

Kasiniemen torppa sijaitsi siis nykyisen Multatöyryn kohdalla. Kartasta ilmenee, että Ruhansillan kohdalla on jo silloin ollut joko jonkinlainen silta tai lossi. Edelleen selviää, että nykyisellä paikalla on jo silloin ollut mylly. Erityisesti kiintyy huomio siihen, että Puuksamenniemi on kuvattu lähes saarena sillä tavoin, että Multatöyrynlahti ulottuu Seppälän pajan kohdalle, johon jää vain hyvin kapea kannas. Kuinka asia on ollut? Vedethän olivat aikaisemmin nykyistä korkeammalla ja kun alue lahden pohjukasta pajalle on alavaa suoaluetta, saattaa olla, että kartta on oikein. Vaikka kartta on lähinnä piirros, niin kun ko. paikka on hyvin lähellä tuomion kohteena ollutta Virranpuuttuman rajapistettä, niin karttapiirroksen laatija on varmaan käynyt paikalla. Yksi mahdollisuus on, että paikan päällä on oltu talvella ja vesialueeksi merkitty alue on ollut lumen peittämää puutonta suota.

Tuuliviirinä on jo silloin käytetty kukkoa. Näin näyttäisi Kasiniemen torpan kuvasta päätellen olleen.

Heikki Hakkila