Takaisin päähakemistoon

1. Pääkirjoitus

2. Sirkka-Liisa Nurminen 80-vuotias

3. Hyvä naapuri

4. Maire ja Olavi Alenius 80-vuotiaita

5. Koulunkäyntiä Kasiniemessä

6. Aika ennen traktoreita

7. Kalajuttuja

8. Maastojuoksut

9. Kasiniemi, Skytän entinen torppa

10. Kruununmaa, valtionmaa, valtionpuisto

11. Kasiniemen kylätoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2001

12. Kokkopirtti siirtymässä kyläyhdistyksen omistukseen

13. Kasiniemen ensimmäinen juhannussalko?

14. Kyläsuunnitelma Kasiniemeen

15. Kurkisuo rauhoitettu Kasiniemen osalta

16. Eräs jouluaatto joskus 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa

17. Janika-myrsky riehui Kasiniemessäkin

18. Se pyörii sittenkin, sano Levänperän Iita

19. Ruhansillan puheet kirjakielisinä?

20. Kaikki loppuu aikanaan

21. Joulutervehdyksiä

 

Kalajuttuja

Kasiniemen vesialueen osakaskunnan toimintaa

Valtion maasetukeskuksen ja kalastusalueen kautta kalastuskunnille/osakaskunnille tulouttamat rahavarat samoin kuin pyydysmerkkien myynnistä kertyvät varat ovat viime vuosina jatkuvasti pienentyneet koko maassa. Kasiniemi poikkeaa massasta edukseen tässäkin asiassa. Pyydysmerkkitulot ovat pysyneet entisen suuruisina eli n. 5000 markkana. Kuluvana vuonna ei ollut tarkoituskaan tehdä istutuksia, vaan siirtää varoja ensi vuonna tapahtuviin istutuksiin. Siirrettävä rahamäärä tulee olemaan 4500–5000 markkaa. Pyydysmerkkien myynti on tapahtunut Luonto-Laite Oy:n toimistosta jo vuosia. Mikäli käy niin, että Padasjoen kunta myy koulukiinteistön jollekin "ulkopuoliselle", tulee osakaskunnalle vaikeuksia uuden keskeisen merkkienmyyntipisteen löytämisessä. Halukkuutta tehtävään ei juuri ole ollut.

Muutamia vuosia sitten useammatkin vesialueen osakkkaat olivat halukkaita omin kustannuksin täplärapuistutuksiin. Maaseutukeskus hylkäsi hakemuksen, koska sen käsityksen mukaan Vesijakojärvessä on kotimaisen ravun kanta olemassa. Maaseutukeskuksen toimesta (kalastusmestari Petri Mäkinen) suoritettiin 9–10.8.2001 koeravustus 80 merralla Ylävirralla ja Alavirralla sekä myös Kasiniemen koskessa. Tuloksena oli yksi rapu. Hämeessä on julkaistu Jokiravun suojeluohjelma, jossa vesistöt on jaettu täplärapu- ja jokirapualueisiin. Vehkajärvi ja Vesijako kuuluvat jokirapualueeseen. Näin ollen TE-keskus ei myönnä Kasiniemen vesiin lupaa täplärapujen istutuksiin. Sen sijaan TE-keskus tulee myöntämään kalastusalueille varoja jokirapuistutuksiin ja tätä kautta niitä saattaa saada Kasiniemeenkin. Osakaskunnan omat varat eivät riittäisi siinä määrin, että istutuksilla olisi käytännön merkitystä.

Iso hauki

Elokuun alkupuolella (7.8.) huopailin Vesijakojärvellä kohti verkkojani, jotka olin laskenut ruohikon ympärille varmaan ahvenpaikkaan. Verkkoina oli huippuohutlankaiset (0,12) 40 millin siikaverkot. Jo kaukaa näin, ettei merkkipola ole siinä, mihin se illalla jäi. Koko verkko oli yhtenä nippuna ja erittäin painava ja kohottaessani verkkoa näin siellä olevan melkoisen hauen. Haaviin se ei mahtunut alkuunkaan ja oli vain päästään kiinni. Sain otteen sen kurkusta ja vedin veneeseen. Selosen Mikan mansikkavaaka osoitti votkaleen painoksi 12,2 kiloa. Hieno juttu, mutta harmittamaan jäi se, että huhtikuussa saatuna haukimammalla olisi ollut lisänä puolentoista kilon mätilasti ja painoa näin ollen 13,5 kiloa.         HH

Lapsuudenaikaisia asioita pysyy mielessä

Haapasilta, jotka asuivat aluksi alakouluksi kunnostetussa rakennuksessa ja sittemmin Ämmätsäntien varrella Uurajärven rannassa, piti lähteä kaupasta hakemaan paloöljyä. Pullo olisi ollut hyvä astia, mutta ei löytynyt kuin rikkinäinen. Kalastaja kun oli, Aleksi Haapanen nylki mateen tuppeen ja veti tupen rikkinäisen pullon päälle. Nahka liimautui lasiin ja näin tuli pitävä astia. Aleksi Haapasen toinen kyynärpää oli pahoin vammautunut ja käsi jäänyt koukkuasentoon. Vamma oli aikanaan sattunut niin, että tavattoman suuri hauki oli tarttunut kalastuksen jossain vaiheessa kyynärpäähän ja purema lääkkeiden puutteessa jäänyt hoitamatta.        Lea Utukka, os. Ahola